Sydän huutaa jo ikävää
et milloinkaan luokseni jää.
Sua kaipaan jo selkäsi kadotessa
kadunkulmasta poistuessa.
Olet mielessä, sydämessä,
toivoisin että olisit tässä.
Mun mentävä on, tiedäthän sen
luoksesi voi jäädä mä en.
Haluaisin vaan olla vierellä sun,
millään muulla ei ole väliä kun,
sinut nään ja hymysi,
minut otat syliisi.
Aina, kun minä sinut nään
saat minut hymyilemään.
Sydän onnesta pamppailee
sinua kun halailee.
Halaus, tanssi, suudelma,
mikään ei oo sen parempaa.
Olet rakkauteni suurin,
myös sinun sen tuntevan luulin.
Teet ihania runoja, näitä lukee mielellään. :)
VastaaPoistakiva runo : ) älä panosta liikaa riimeilyyn ettei runon sielu katoa:)
VastaaPoista